SÖRKAN JULKISEN TAITEEN -REITTI

Elämme keskellä taidenäyttelyä. Helsingissä on noin 500 ulkoveistosta, ympäristötaideteosta ja historiallista muistomerkkiä. Kallion kaupunginosassakin on kymmeniä teoksia, tekijöinä jopa kovia nimiä, muun muassa Aimo Tukiainen, Miina Äkkijyrkkä ja Kimmo Pyykkö.

Kallion kulmilta löytyy myös tuntemattomampaa julkista taidetta, esimerkiksi kineettistä taidetta sekä pinta-alaltaan yksi Helsingin suurimmista taideteoksista. Sörkän taidereitti keskittyy esittelemään suurelta yleisöltä hieman huomaamattomaksi jääneitä teoksia Kalliossa ja Sörnäisissä.

Kävelytaidenäyttelyssä on 19 kohdetta - avaa puhelimeen tai printtaa paperille ja lähde taidenäyttelyyn Sörkan laitakaduille, muista turvallisuus.

Kohdekartta sivun lopussa

1: Porthaninkatu 3 - Seinien takaista elämää. Milla Björk (nykyinen Björk-Vartiainen), 1992. Teos on Teollisen korkeakoulun opiskelijatyö ja se toteutettiin yhteistyössä taloyhtiön As Oy Porthaninkatu 3:n kanssa. Taloyhtiö on saanut jopa kansainvälistä kiitosta teoksesta, joka tuo lisähuomioarvoa talolle ja piristää samalla kaupunkikuvaa.

2: Porthaninrinne - Sodanajan naisen muistomerkki. Heikki Häiväoja, (1929-2019), 1996. Muistomerkki on ensimmäinen valtakunnallinen sodan ajan naisen työtä arvostava ja siitä muistuttava patsas. Patsaassa on kahdeksan metriä korkea terästorni ja 7,5 metriä leveä harmaa paasi graniitista. Häivänoja suunnitteli etenkin mitaleita, hautamuistomerkkejä ja rahoja. Hopeinen markka vuodelta 1964 oli Häiväojan suunnittelema yhdessä Olof Erikssonin kanssa. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat).

3: Hakaniemen metroasema, Siltasaarenkadun sisäänkäynti - Torielämää Hakaniemessä, Aimo Tukiainen, (1917-1996), 1961. Reliefi kuvaa lintuperspektiivistä toria; telttoja ja kojuja. Metallista hitsattu teos edusti abstraktilla ilmaisullaan ja teknisellä toteutuksellaan uutta suuntausta Suomen veistotaiteessa. Alun perin Torielämää-reliefi oli Postipankin-toimitalon ulkoseinässä Siltasaarenkadulla. Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen tunnetaan erityisesti Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan (1960) tekijänä.

4: Ympyrätalon edusta, Siltasaarenkatu 18 Symboli, Hannu Sirèn,1985. Veistos on läpimitaltaan kolmemetrinen teräspallo, sen paikalle suunniteltiin alun perin metron sisäänkäyntiä. Teoksen tilasivat Kaija ja Heikki Sirèn, jotka ovat piirtäneet Ympyrätalon. Hannu Sirèn (1953) on arkkitehtipariskunnan poika. Heikki Sirenin isä oli Johan Sigfrid Sirén, hän suunnitteli Eduskuntatalon (1931), joka näkyi ennen Ympyrätalolle.

5: Tokoinranta - Soihtu, Aimo Tukiainen, 1968. Soihtu on Miina Sillanpään muistomerkki ja se paljastettiin kesäkuuta 1968 Sillanpään syntymän 102-vuotispäivänä. Muistomerkin suunnittelussa Tukiaisen keskeisenä ajatuksena oli koti ja siihen liittyvät mielikuvat ja symbolit. Teos kuuluu Tukiaisen 1960-luvun abstraktiin aikakauteen. Miina Sillanpää (1866-1952) oli toimittaja, poliitikko ja 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Teos oli alkujaan valaistu. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat)

6: Saariniemenkatu 16 - Vuorovaikutus, Kimmo Pyykkö, 1978. Teos on talon pääoven yläpuolella oleva pronssireliefi. Pyykkö (1940) teki aluksi veistoksia romuista, mutta 1970-luvulla mukaan tulivat suuret surrealistiset veistokset, figuuriveistoksia ja luontoaiheisia puureliefejä. Alun perin teoksessa olivat kirjaimet SDP. Talossa toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimisto. Puolue on muuttanut pois talosta, mutta teos on jätetty oven yläpuolelle, kirjaimet on poistettu.

7: Paasipuisto - Punainen viiva, Helsingin kaupungin rakennusosasto, 1990-luku. Paasipuisto on tilateos, jossa on punaisesta graniitista tehty ”punainen viiva” joka halkaisee puiston alkaen Siltasaarenkadulta päättyen entisen SDP-toimiston eteen. Puiston nykyistä ilmettä ovat olleet ideoimassa myös alueen asukkaat.

8: Paasipuisto - Nyrkkeilijäpatsas Johannes Haapasalo (1880 – 1965),1932. Veistoksessa on käytetty mallina Helsingin Jyryn nyrkkeilijöitä, ne on jopa tunnistettu (Uuno Pitkä ja Armas Wilkman). Johannes Haapasalo kuului taiteilijapolveen, jonka tuotannon kypsä kausi ajoittui maailmansotien väliselle ajalle. Taideopintonsa Haapasalo aloitti 1902. Hän on opiskellut myös Kööpenhaminan Kuninkaallisessa taideakatemiassa. Haapasalo on opiskellut kuvanveistoa myös maailmankuulun kuvanveistäjä Auguste Rodinin johdolla. Haapasalon 1963 Mikkelin kaupungille lahjoittama noin 300 veistoksen ja yli 1 000 luonnoksen kokoelma avattiin 1970 Johannes Haapasalon museona; se on nykyisen Mikkelin taidemuseon perusta. Johannes Haapasalolle myönnettiin 1965 professorin arvonimi. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat)

9: Paasivuorenkatu 3, julkisivu - Rinnakkaiseloa, Kimmo Pyykkö, 1981. Avaraa kaupunkinäkymää ja lintuparvea esittävä julkisivureliefi.

10: Hakaniemenranta - Maailman rauha,Oleg Kirjuhin. Moskovan lahja Helsingille, joka paljastettiin 14.1.1990. Patsas on vain yksi kopioista, joita on levitetty lukuisiin Neuvostoliiton kaupunkeihin. Helsinki jäi tiettävästi viimeiseksi ja ainoaksi Neuvostoliiton ulkopuoliseksi Maailman rauhan pystytyspaikaksi. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat)

11: Hakaniemenkatu 2 - Maan laulu, Marjatta Weckström (1932-2017), 1980. Pronssiveistos sijaitsee virastotalon edessä olevalla aukiolla. Kuvanveistäjä Weckström on luonnehtinut veistosta "orgaanisen abstraktiksi".

12: Sörnäisten rantatie - Joy (kaksi lehmää), Miina Äkkijyrkkä, 2006. Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän vasikka-aiheinen teos on tehty vanhoista auton osista. Miina Äkkijyrkkä (1949) on erikoistunut autonromuista tehtyihin peltilehmiin ja -vasikoihin, joita hän on vuosien varrella tehnyt useita eri puolille Suomea. Miina Äkkijyrkän Joy-teoksen (2 lehmää) Helsingin taidemuseo hankki vuonna 2004 suoraan taiteilijalta. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat)

13: Sörnäisten rantatie 13, Valtionkonttorin aula (teos näkyy ulos) - Kieppu, Osmo Valtonen (1929-2002), 1990. Alumiiniveistos on ripustettu Valtionkonttorin aulaan, pääoven yläpuolelle. Valtonen oli erikoistunut kineettisiin eli liikkuviin taideteoksiin. Valtonen opiskeli Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1946–1948 ja 1951–1955 sekä Taideteollisessa ammattikoulussa 1955–1958, toimien samalla mainosmiehenä. Hänen teoksiaan oli ensi kertaa julkisesti näytteillä vuonna 1968. Valtonen sai pohjoismaisen Prinssi Eugenin mitalin vuonna 1998, se on Pohjoismaiden merkittävin visuaalisten taiteiden ja arkkitehtuurin tunnustuspalkinto. Alun perin Valtionkonttorin aulan teosta kieputti sähkömoottori – moottori ei enää toimi.

14: Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, sisäpiha - Katse metsän siimeksessä, Aarne Jämsä, 2001.  Korkeakoulun katetulla sisäpihalla oleva alumiinista ja pyökistä valmistettu teos. Kuvanveistäjä Jämsä (1956) suoritti Suomen Taideakatemian koulun 1981. (Teos on nähtävissä koulun ollessa avoinna).

15: Väinö Tannerin kenttä - Tannerin portti, Kari Juva (1939-2014), 1985. Pronssiin valettu veistos seisoo punagraniittisella jalustalla. Juvan 1970-luvun tuotantoa leimaa pehmeän plastillinen ja taitava liikkeen kuvaus. Raskaat massat ovat syttyneet eloon taitavan muotoilun ansiosta. Väinö Tanner (1882-1966) toimi osuustoimintaliikkeessä ja sanomalehtimiehenä, sekä oli yksi Suomen poliittisen elämän voimahahmoista kansalaissodan ja jatkosodan välisenä aikana. (HAM Helsingin taidemuseon kokoelmat).

16: Hanasaari, voimalaitoksen hiilivarasto - Vastavalo, Sakari Tilanterä, 2004. Tilateos, johon kuuluu 56 vihreää tolppaa, ne ovat valaistu energiaa säästävillä led-valoilla. Teos on pinta-alaltaan itäisen kantakaupungin suurin teos. Voimalaitoksen alueelta löytyy muitakin julkisia teoksia, jotka muistuttavat alueen teollisuusperinteestä. Teosta voi parhaiten ihailla Sörnäisten rantatien ylikulkusillalta, Kaikukadun päästä ja se on edustavimmillaan pimeän aikana.

17: Lintulahden aukio - Hanhiparvi, Pirkko Nukari, 2000. Hanhiparvi -veistoksen mallina on ollut kesy kotihanhi. Luonto ja etenkin linnut ovat Nukarille (1943) läheisiä. Lintu-aihe esiintyykin usein hänen taiteessaan. Nukari toimi Taide-lehden päätoimittajana vuosina 1980–1984. Hänelle myönnettiin vuonna 2017 Pro-Finlandia-kunniamerkki. Teos on Lintulahden asuinalueen rakennuttajan rakennusyhtiö Skanskan lahjoitus.

18: Käenkuja 3A, sisäänkäynnin oviportaali - Seinäreliefit, Eino Räsänen, (1902-1970), 1951. Porttikäytävän pilareihin on veistetty eri askareissa puuhaavia ihmisiä. Kuopiolaislähtöinen Räsänen veisti mittavan määrän patsaita, muistomerkkejä ja reliefejä eri puolille Suomea. Entisen OTK:n pääkonttorin henkilökunnan sisäänkäynnin porrashuoneessa (Käenkuja) on puolestaan seinämaalaus, joka todennäköisesti taide- ja koristemaalari Bruno Tuukkasen tekemä, hän vastasi suurimalta osalta OTK:n pääkonttorin sisätilojen koristemaalauksista.

19: Hämeentie 19 - Osuustoiminta, Gunnar Finne, (1886–1952), 1928. Kivipaateen veistetty reliefi, joka kuvaa eri ammatinharjoittajia: metsuri, maatyöntekijä, seppä, virkamies jne. Paaden päällä on kivestä veistetty maapallo ja sitä kiertää Yhteistyönauha. Teos liittyy talon historiaan: Vuonna 1933 valmistunut Hämeentie 19 oli Keskusosuusliike OTK:n hallintorakennus. Gunnar Finne (1886–1952) oli tuottelias ja monitaitoinen kuvanveistäjä. Gunnar Finnen taiteen esikuvat löytyvät Mesopotamian ja muinaisen Egyptin reliefitaiteesta. Hänen tunnetuin teoksensa on Zacharias Topeliuksen muistomerkki Taru ja totuus Esplanadin puistossa. Finne teki paljon myös seinäkoristeita, muun muassa Helsinginkadun työväenopiston pääty julkisivuissa on hänen töitään.

Reitin suunnittelu / toimitus: Juhani Styrman

Taideteokset kartalla 1: Porthaninkatu 3, 2: Porthaninrinne, 3: Hakaniemen metroasema, Siltasaarenkadun sisäänkäynti, 4: Ympyrätalon edusta, Siltasaarenkatu 18, 5: Tokoinranta, 6: Saariniemenkatu 16, kohteet 7, 8, 9: Paasipuisto, 10: Hakaniemenranta, 11: Hakaniemenkatu 2, 12: Sörnäisten rantatie, 13: Sörnäisten rantatie 13 (Valtionkonttori), 14: Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, 15: Väinö Tannerin kenttä, 16: Hanasaari, voimalaitoksen hiilivarasto, 17: Lintulahden aukio, 18: Käenkuja 3A, 19: Hämeentie 19.