Kallion kävelyfestivaali: Puistohiihdot Kalliossa

Kallion kävelyfestivaali on hiihtänyt puistolatuja Kallion ja Vallilan puistoihin. Latuja löytyy Pengerpuistosta, Franzénin puistosta, Harjutorilta sekä Dallapénpuistosta. Samalla Kallion kävelyfestivaali kannustaa hiihdon harrastajia hiihtämään muissakin alueen puistoissa. Puistohiihto soveltuu myös lapsille ja aloittelijoille.

Puistohiihdon puistot

Pengerpuisto (Terassparken) on rakennettu kallion laelle Torkkelinmäen osa-alueen keskelle. Puiston keskiosassa on arkkitehtuuriltaan 1920-luvun klassismia edustava kaunis asuintalokortteli. Puisto on saanut nykyisen ilmeensä 1920-luvulla. Koillisessa ja lounaassa puisto rajoittuu koulurakennuksiin. Pengerpuiston pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Pengerpuiston lähellä on myös erinomainen pitkän historian omaava Avikaisen leipomo, jossa voi käydä nauttimassa vaikka hiihtokahvit ja munkit.

Franzénin puistikko sijaitsee Franzéninkadun, Aadolfinkadun ja Harjutorinkadun rajaamassa korttelissa. Puistikon on nimetty Frans Mikael Franzénin (1772-1847) mukaan. Kyseessä on aikansa hämmästyttävä lapsinero, joka oli jo 13 vuotiaan ylioppilas, 17-vuotiaan hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana hän oli dosentti. Franzén nimitettiin kirjallisuudenhistorian professoriksi vuonna 1798 sekä historian ja moraalin professoriksi vuonna 1801. Myös uralle mahtui pitkä työrupeama Ruotsissa kirkkoherrana ja piispana. Suomeen palattuaan hänet seppelöitiin riemumaisteriksi. Franzén oli aikansa merkittävin runoilija.

Harjutori on pieni ja idyllinen puistikko Helsinginkadun varrella Kalliossa. Torilla on ollut 1900-luvun alussa torimyyntiä. Nyt se on puisto. Harjutori tunnettiin aikoinaan raitiovaunujen päätepysäkkinä. Torin laidalla Helsinginkadun puolella on kaunis Ebenser-talo. Talon on suunnitellut Wivi Lönn (1908). Siellä toimii nykyään Lastentarhamuseo, Keski-Helsingin musiikkikoulu sekä päiväkoti Ebenser. Harjutorilla on ollut myös elokuvateatteri Casino, nykyään Harjukadulla toimii elokuvateatteri Riviera. Lisäksi puiston reunalla on Harjutorin sauna (Kotiharjun sauna), ainoa puulämmitteinen julkinen korttelisauna Helsingissä. Koronan aikana se on suljettu.Puistoa ympäröi useita laadukkaita ravintoloita, joissa voi käydä hiihdon lomassa nauttimassa vaikkapa virvokkeita.

Dallapénpuisto sijaitsee Vallilan kaupunginosassa. Puisto on rakennettu entisen ratapiha-alueen paikalle; se sijaitsee Harjun nuorisotalon vieressä Aleksis Kiven kadun, Teollisuuskadun ja Kustaankadun rajaamalla alueella. Sitä ennen paikalla lainehti Sörnäisten järvi. Puiston nurmikentät nousevat kolmessa kohtaa pyramidin muotoisiksi kumpareiksi. Puisto on saanut nimensä legendaarisen Dallapé-orkesterin mukaan. Monet tanssiorkesterin jäsenet ovat asuneet Aleksis Kiven kadun varrella ja sen lähialueilla. Puiston laidalla on myös maineikas Harjun nuorisotalo, joka odottaa peruskorjausta ja on nyt suljettu. Rakennus on entinen Harjun paarihuone, eli ruumishuone, josta oli junayhteys Malmin hautausmaalle. Talo valmistui vuonna 1923 ja se toimi ruumishuoneena aina vuoteen 1954 saakka.

Hiihtäjät ovat löytäneet hyvin Kallion kävelyfestivaalin hiihtoreitin ja helmikuun alkuviikkojen sää enteilee hyviä hiihtokelejä. Kuvassa hiihtäjiä Herttoniemen lähtöpäässä sunnuntaina (31.1.) (kuva: Juhani Styrman)

Kallion kävelyfestivaali siirtyi suksille

Kallion kävelyfestivaali on hallinnut Helsingin tapahtumakenttää koronrajoitusten aikana näyttävästi. Nyt Kallion kävelyfestivaali otti myös Helsingin talven haltuun. Kallion kävelyfestivaalin lanseeraama ”Metrolla ladulle ja sporalla Kallioon” -hiihtoreitti kiertelee itäisen kantakaupungin rajan tuntumassa, hienoissa kulttuurimaisemissa.

Ladulle pääsee Herttoniemestä, Hiihtäjäntie 4 kohdalta, noin 300 metriä Herttoniemen metroasemalta. Se kulkee Vanhankaupunginlahden rantatietä Herttoniemen suuntaan ja jatkuu Viikin peltojen kautta Viikin arboretumiin (Viikin puulajipuisto) ja sieltä Viikinrantaan, ylittäen Vantaanjoen sillan ja päättyy Arabiaan Hermannin rantatien varteen.

Vaikka reitin nimi on urbaani, niin ladun varrella on nähty kauriita ja jopa taivaalla liitelevä merikotka pariskuntakin on havaittu. Reitin varrella on myös opastauluja, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Latua huolletaan lähes päivittäin Helsingin kaupungin liikuntaviraston toimesta. Hiihtotapahtuma jatkuu niin kauan, kun Helsingissä riittää hiihtokelejä.

Ladulta myös muita reittivalinta mahdollisuuksia, Herttoniemen harjulle ja Kivikkoon, aina Jakomäkeen saakka. Arabian puolelta ladulle pääsee parhaiten raitiovaunuilla 6 ja 8, Kaij Frankin aukion pysäkiltä ladulle on muutama sata metriä. ”Metrolla ladulle ja sporalla Kallioon” on myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 ohjelmistoa.

Viisitoista vuotta toiminut Kallion kävelyfestivaali on järjestänyt yli 500 kävely- ja liikunta-aiheista tapahtumaa. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (HELKA) palkitsi Kallion kävelyfestivaalin korona-ajan toiminnastaan ”Vuodenteko 2020”-palkinnolla. Niille, joilta talvinen etenemismuoto suksilla ei onnistu, Kallion kävelyfestivaali tarjoaa runsaasti muuta koronaturvallista toimintaa, sitä löytyy kävelyfestivaalin kotisivuilta: www.kfkkv.fi

Kallion kävelyfestivaali sai kiitosta muun muassa innovatiivisesta toiminnasta vaikeana korona-aikana (kuva Kf-press).

Helkan Vuoden teko 2020 -huomionosoitus Kallion kävelyfestivaalille

Helkan ”Vuoden teko” huomionosoituksen saaja on vuonna 2020 Kallion kävelyfestivaali ja sen pitkäaikainen toimija Juhani Styrman. Helkan hallitus halusi palkita Kallion kävelykierrokset esimerkillisenä poikkeusajan toimintana, jossa on pystytty tuottamaan kaikille sopivaa kulttuuritarjontaa turvallisesti. Kallion kävelykierrokset kertovat rosoisesta ja värikkäästä kaupunginosasta sisältäen historiaa, kaupunkilegendoja, merkkihenkilöitä sekä monikerroksista arkkitehtuuria ja muita paikallisia helmiä. Huomionosoitus luovutettiin Styrmanille Helkan syyskokouksessa 24.11.2020

......

Kallion koulutie -kävely oli retki koko Suomen kouluhistoriaan

Koko kesän on Kalliossa kiertänyt huhu, että Kallion kävelyfestivaali järjestää kiinnostavia, hauskoja ja kovasti yleissivistäviä kävelykierroksia Kallion kulmilla.

Kierrokset alkoivat kiinnostaa minua ja otin selvää milloin seuraava opastus on. Kävelyfestivaalin sivuilta sain tiedon, että seuraava kierros on ”Kallion koulutie”, alaotsikolla ”kehdosta yliopistoon”. Samalla kävely on Suomen tapahtuma Euroopan kulttuuriympäristö-päivänä. Kallion kävelyfestivaalin yhteistyökumppani Koulutie -kävelyllä on Lastentarhamuseo, joka toimii Kalliossa, museo oli minulle ihan uusi tuttavuus.

Kallion kävelyfestivaalin keskeinen hahmo on  Juhani Styrman.  Jo heti kävelyn alussa odotti minua jo tieto, josta en ollut tiennyt mitään: kävely alkoi sananmukaisesti kehdosta. Sillä osoitteessa Toinen linja 17 olleessa puutalossa on ollut Suomen ensimmäinen lastensairaala Lastenlinna, sen perustaja oli Sopihe Mannerheim. Samaisen talon halkoliiterin tehtiin lastenneuvola, niin ikään ensimmäinen Suomessa. Nykyään Kalliosta vuonna 1920 alkanut lastensairaala on Töölössä toimiva Helsingin yliopiston lastensairaala.

Kun Styrman johdattaa yleisön seuraavan kohteeseen, olen taas aivan uuden historiatiedon äärellä, saamme tietää, että etäopetus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kallio on ollut etäopetuksen ytimessä, sillä Viidennellä linjalla on toiminut Kansavalistus-seuran kirjeopiston toimitilat. Eli samalla kävelykierros muistaa myös tasavuosia täyttävää erästä ihmisten kasvun paikkaa.

Kun kuljetaan mainion oppaan Juhani Styrmanin johdolla Kallio koulutietä, alkaa samalla avautua laajempi näkymä koko suomalaisen koulujärjestelmän kehityksen, kiertokoulun ajoista kohti nykyistä oppimisjärjestelmää. Kuljemme historiaan, mutta nykyisyys on vahvasti läsnä, Styrman osaa yhdistää kekseliäästi koulu- ja kaupunkihistorian tähän päivään.

Opastuksen yhteydessä alan tajuta Kallion kävelyfestivaalin hienouden myös sosiaalisena tapahtumana. Styrmanin opastus ei ole pelkkää kävelyluentoa, hän osaa houkutella ihmiset mukaan keskusteluun. Tulee hyvä ja lämmin fiilis, me kaikki opimme, keskustelemme yhdessä, jaamme tietämystämme toisillemme, eli kaikki saavat uusia tietoja.

Styrman osaa avata myös ihmisten silmät näkemään kaupunkia ihan uudella ja jopa yllättävällä tavalla. Hän kertoo koulutalojen arkkitehdeistä ja kuinka he saattoivat suunnittelivat taloja ikään kuin ne keskustelisivat keskenään. Esimerkiksi en aikaisemmin ole tullut tajunneeksi kuinka saman näköisiä Torkkelinmäen entinen teollisuuskoulu ja Eduskuntatalo ovatkaanja näkevät toisensa! Styrman näyttää kädellä pitkän katulinjan päähän, siellä näkyy todellakin Eduskuntatalo, ikään kuin teollisuuskoulun peilikuvana.

Kallion koulutie alkaa lähestyä loppuaan. Kierroksen aikana on tullut selväksi kuinka paljon Kalliossa on ollut erilaisia oppimisen paikkoja ja henkilöitä, joiden vaikutus näkyy ihan tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kierros päättyy Ebenser-talon esittelyyn, se on suomalaisen lastentarha toiminnan alkupiste, talon historiasta ja nykyisyydestä kertoi Ebenser-talon toiminnanjohtaja Taina Sillanpää.

Kaikesta näki, että järjestäjät olivat nähnet vaivaa kierroksen suunnittelussa. Esimerkiksi pysähdyspaikat olivat suunniteltu koronaturvallisesti. Erikosmaininnan ansaitsee kävelyn hyvä äännentoisto. Kaikki tuo kertoi paljon myös kierroksen järjestäjien ammattitaidosta ja vastuullisuudesta. Tällä kierroksella opin paljon!

Marleena Mentola 

 

****

Yle uutisoi:

Kallion kävelyfestivaalin kaupunkiopas Juhani Styrman kertoo kävelykierroksillaan tuttujen katujen tuntemattomat tarinat https://yle.fi/uutiset/3-11438584

 

Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävely tapahtumista, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja järjestänyt 500 kävelytapahtumaa.

Taidekävelyreitti https://www.kfkkv.fi/445577421

Muita kävelyreittejä omatoimiseen kotiseutumatkailuun

Alppiharjun kaupunginosaa esittelevä kävelyreitti 

Hämeentin kuvakävely

Kallion vanhat elokuvateatterit

Katso sivujen kohta: Lisää.