”Kallio kukkii on kaikkien kalliolaisten yhteistä omaisuutta ja kulttuuriperintöä, eikä kukaan voi omia sitä itselleen”

Kuka omistaa Kallio kukkii -festivaalin?

Kallio kukkii on kaikkien kalliolaisten yhteistä omaisuutta ja kulttuuriperintöä

Kalliossa on herännyt kiivas keskustelu kuka omistaa Helsingin vanhimman kaupunkifestivaalin Kallio kukkii. Kallion kulttuuriverkoston hallituksen mielestä se on heidän omaisuuttaan. Yhdistyksen johtotroikka onkin ilmoittanut, että festivaalia ei tänä keväänä järjestetä, koronaan vedoten.

Monet kalliolaiset tapahtuman järjestäjät ovat kuitenkin toista mieltä omistussuhteesta. Yksi erimieltä olevista on konkari tuottaja ja Kallio-aktiivi Juhani Styrman. ”He eivät ole kuunnelleet lainkaan tapahtumatekijöitä, se on suorastaan loukkaus kalliolaista osaamista kohtaan. Kalliosta löytyy tekijöitä, jotka pystyvät toteuttamaan korona turvallisia tapahtumia”.

”Kallio kukkii ei ole myöskään kenenkään yksityisomaisuutta, eikä kukaan näin ollen voi omavaltaisella päätöksellä sanella sen perumista tai sisältöä. Kallio kukkii on kaikkien kalliolaisten yhteistä omaisuutta ja kulttuuriperintöä, se on yhteisöllinen, erilaisten toimijoiden itsenäisesti tuotettujen yksittäisten tapahtumien kokonaisuus, joista heillä on myös tuotannollinen vastuu. Kallio kukkii on kaikkien yhteinen juttu”, sanoo Styrman.

Hän kannustaakin kaikkia kalliolaisia toteuttamaan tapahtumia toukokuussa Kallio kukkii nimikkeen alla itsenäisesti. ”Koska kulttuuriverkoston hallituksella ei ole mielikuvitusta ja taitoa toteuttaa tapahtumaa juuri tässä ajassa - tehdä me tapahtuman tuottajat se itse, joiden toimesta festivaalin sisältö on syntynyt aina ennenkin”.

Esimerkki tästä on Styrmanin itsensä luotsaama Kallion kävelyfestivaali, jonka ohjelmistossa on useita omatoimi- ja virtuaali kävelyjä ja ne on nyt nimetty Kallio kukkii -kävelyfestivaaliksi. ”Kalliossa on kävelyfestivaalin lisäksi kymmeniä toimijoita, joilla on osaamista toteuttaa esimerkiksi verkkotapahtumia”.

Kallion kulttuuriverkoston hallituksen näkemys puolestaan on, että ilman heidän päätäntä valtaa tapahtumaa ei saa toteuttaa ”koska kulttuuriverkoston hallitus koordinoi sitä”. ”Päätöksellään yhdistyksen hallitus lähinnä osoittaa, että he ovat pudonneet kaupunkikulttuurin kehityksen kelkasta ja kaukana siitä toimin mallista, jota kutsutaan 4. sektorin kaupunkiaktivismiksi, jonka puolesta Helsingin kaupunki nykyään liputtaa”, Juhani Styrman toteaa.

Kallio kukkii on Helsingin vanhin yhtämittaisesti toteutettu kaupunkifestivaali. Idean Kallio kukkii -tapahtumasta ideoi alun perin Harjun nuorisotalo. Ensimmäinen Kallio kukkii järjestettiin nuorisotalon toimesta vuonna 1994.

Juhani Styrman kutsuu itseään ”kulttuurin sekatyömieheksi”. Hän on tuottanut muun muassa yli 1000 erilaista tapahtumaa. Styrman on palkittu useilla kulttuuripalkinnoilla, muun muassa Kallion kulttuuripalkinnolla ja HELKA:n ”vuoden teko 2020” palkinnolla.

Kallion kulttuuriverkosto on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu 2000-luvun alkuvuosina, tukemaan kalliolaisia kulttuurialan toimijoita ja se on Helsingin kaupungin vuosi kulttuuriavustusten saajia.

Kallio kukkii perinteisesti toukokuun puolessa välissä.

 

 

 

 

 

 

Kallion kävelyfestivaali sai kiitosta muun muassa innovatiivisesta toiminnasta vaikeana korona-aikana (kuva Kf-press).

Helkan Vuoden teko 2020 -huomionosoitus Kallion kävelyfestivaalille

Helkan ”Vuoden teko” huomionosoituksen saaja on vuonna 2020 Kallion kävelyfestivaali ja sen pitkäaikainen toimija Juhani Styrman. Helkan hallitus halusi palkita Kallion kävelykierrokset esimerkillisenä poikkeusajan toimintana, jossa on pystytty tuottamaan kaikille sopivaa kulttuuritarjontaa turvallisesti. Kallion kävelykierrokset kertovat rosoisesta ja värikkäästä kaupunginosasta sisältäen historiaa, kaupunkilegendoja, merkkihenkilöitä sekä monikerroksista arkkitehtuuria ja muita paikallisia helmiä. Huomionosoitus luovutettiin Styrmanille Helkan syyskokouksessa 24.11.2020

......

Kallion koulutie -kävely oli retki koko Suomen kouluhistoriaan

Koko kesän on Kalliossa kiertänyt huhu, että Kallion kävelyfestivaali järjestää kiinnostavia, hauskoja ja kovasti yleissivistäviä kävelykierroksia Kallion kulmilla.

Kierrokset alkoivat kiinnostaa minua ja otin selvää milloin seuraava opastus on. Kävelyfestivaalin sivuilta sain tiedon, että seuraava kierros on ”Kallion koulutie”, alaotsikolla ”kehdosta yliopistoon”. Samalla kävely on Suomen tapahtuma Euroopan kulttuuriympäristö-päivänä. Kallion kävelyfestivaalin yhteistyökumppani Koulutie -kävelyllä on Lastentarhamuseo, joka toimii Kalliossa, museo oli minulle ihan uusi tuttavuus.

Kallion kävelyfestivaalin keskeinen hahmo on  Juhani Styrman.  Jo heti kävelyn alussa odotti minua jo tieto, josta en ollut tiennyt mitään: kävely alkoi sananmukaisesti kehdosta. Sillä osoitteessa Toinen linja 17 olleessa puutalossa on ollut Suomen ensimmäinen lastensairaala Lastenlinna, sen perustaja oli Sopihe Mannerheim. Samaisen talon halkoliiterin tehtiin lastenneuvola, niin ikään ensimmäinen Suomessa. Nykyään Kalliosta vuonna 1920 alkanut lastensairaala on Töölössä toimiva Helsingin yliopiston lastensairaala.

Kun Styrman johdattaa yleisön seuraavan kohteeseen, olen taas aivan uuden historiatiedon äärellä, saamme tietää, että etäopetus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kallio on ollut etäopetuksen ytimessä, sillä Viidennellä linjalla on toiminut Kansavalistus-seuran kirjeopiston toimitilat. Eli samalla kävelykierros muistaa myös tasavuosia täyttävää erästä ihmisten kasvun paikkaa.

Kun kuljetaan mainion oppaan Juhani Styrmanin johdolla Kallio koulutietä, alkaa samalla avautua laajempi näkymä koko suomalaisen koulujärjestelmän kehityksen, kiertokoulun ajoista kohti nykyistä oppimisjärjestelmää. Kuljemme historiaan, mutta nykyisyys on vahvasti läsnä, Styrman osaa yhdistää kekseliäästi koulu- ja kaupunkihistorian tähän päivään.

Opastuksen yhteydessä alan tajuta Kallion kävelyfestivaalin hienouden myös sosiaalisena tapahtumana. Styrmanin opastus ei ole pelkkää kävelyluentoa, hän osaa houkutella ihmiset mukaan keskusteluun. Tulee hyvä ja lämmin fiilis, me kaikki opimme, keskustelemme yhdessä, jaamme tietämystämme toisillemme, eli kaikki saavat uusia tietoja.

Styrman osaa avata myös ihmisten silmät näkemään kaupunkia ihan uudella ja jopa yllättävällä tavalla. Hän kertoo koulutalojen arkkitehdeistä ja kuinka he saattoivat suunnittelivat taloja ikään kuin ne keskustelisivat keskenään. Esimerkiksi en aikaisemmin ole tullut tajunneeksi kuinka saman näköisiä Torkkelinmäen entinen teollisuuskoulu ja Eduskuntatalo ovatkaanja näkevät toisensa! Styrman näyttää kädellä pitkän katulinjan päähän, siellä näkyy todellakin Eduskuntatalo, ikään kuin teollisuuskoulun peilikuvana.

Kallion koulutie alkaa lähestyä loppuaan. Kierroksen aikana on tullut selväksi kuinka paljon Kalliossa on ollut erilaisia oppimisen paikkoja ja henkilöitä, joiden vaikutus näkyy ihan tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kierros päättyy Ebenser-talon esittelyyn, se on suomalaisen lastentarha toiminnan alkupiste, talon historiasta ja nykyisyydestä kertoi Ebenser-talon toiminnanjohtaja Taina Sillanpää.

Kaikesta näki, että järjestäjät olivat nähnet vaivaa kierroksen suunnittelussa. Esimerkiksi pysähdyspaikat olivat suunniteltu koronaturvallisesti. Erikosmaininnan ansaitsee kävelyn hyvä äännentoisto. Kaikki tuo kertoi paljon myös kierroksen järjestäjien ammattitaidosta ja vastuullisuudesta. Tällä kierroksella opin paljon!

Marleena Mentola 

 

****

Yle uutisoi:

Kallion kävelyfestivaalin kaupunkiopas Juhani Styrman kertoo kävelykierroksillaan tuttujen katujen tuntemattomat tarinat https://yle.fi/uutiset/3-11438584

 

Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävely tapahtumista, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja järjestänyt 500 kävelytapahtumaa.

Taidekävelyreitti https://www.kfkkv.fi/445577421

Muita kävelyreittejä omatoimiseen kotiseutumatkailuun

Alppiharjun kaupunginosaa esittelevä kävelyreitti 

Hämeentin kuvakävely

Kallion vanhat elokuvateatterit

Katso sivujen kohta: Lisää.