Alppiharju osa 2

10 Työläisäiti: Läntisen Brahenkadun ja Sturenkadun kulmassa on pieni puisto, josta löytyy Panu Patomäen realistinen pronssiveistos Työläisäiti. Patsashanke uutterien työläisäitien kunniaksi sai alkunsa Kirstinkadun vanhojen jengiläisten aloitteesta vuonna 1992 ja sitä varten kerättiin rahoitusta erilaisin tempauksin. Teos paljastettiin äitienpäivänä 1996.

11 Kumppanuustalo Hanna, Sturenkatu 12: Nykyinen Alppiharjun asukastalo on valmistunut vuonna 1914 ja tunnetaan myös nimellä Sedmigradskyn talo. Se rakennettiin Frans Sedmigradskyn testamenttivaroin hänen nimeään kantavaksi pienten lasten kouluksi numero 2. Talo ja sen terassimainen pihapuutarha ovat nykyään suojeltu asemakaavalla. Vieressä Porvoonkatu 15:n päädyssä saattaa huomata haalistuneen sinisen ristin sekä auton profiilin ja tekstiä: "Nikolajeff, bilhall, remontverkstad, Viipurinkatu 4". Se on jo harvinaiseksi käyvä muisto 1900-luvun alkuvuosikymmenien reklaamimuraaleista. Silloin talojen päättyjä hyödynnettiin maalamalla niihin liikkeiden tai tuotteiden mainoksia. Nikolajeff bilhall -reklaami on1930-luvulta. Sergei Nikolajeff oli aikanaan Helsingin merkittävin autokauppias ja hänen autokauppansa sijaitsi samassa korttelissa Viipurinkadulla.

14 Kulttuuritalo: Kulttuuritalo-hanke oli suomalaisen kommunistisen liikkeen voimannäyttö aikana, jolloin työväenliikkeen henki oli vahva. Työt tehtiin suurelta osin talkoovoimin. Rakentaminen alkoi talvella 1955. Alvar Aallon suunnittelema talo vihittiin käyttöön vuonna 1958. Kultaisella 60-luvulla Kulttuuritalon salissa vieraili maailmanluokan tähtiesiintyjiä. Tarunhohtoisin konsertti oli – vielä silloin kohtalaisen tuntemattoman – Jimi Hendrixin esiintyminen "Kultsalla" keväällä 1967. Kommunismin romahduksen myötä Kulttuuritalo teki konkurssin 1994. Nykyään se on kulttuuri-, tapahtuma- ja kongressikeskus. Rakennus on suojeltu ja poikkeuksellisesti suojeltua on myös talon toiminta sekä salien julkinen käyttö.

15 Lenininpuisto: Alppipuiston kulmaan perustettiin vuonna 1961 puutarhanäyttelyalue. Noin 3,5 hehtaarin laajuisen puiston suunnittelusta vastasi arvostettu puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer. Puutarhanäyttelyn jäljiltä puistossa kasvaa runsaasti harvinaisia kasveja, joita ei tapaa muista Helsingin puistoissa. Näyttelyalue sai nimen Lenininpuisto vuonna 1970, kun Suomessakin vietettiin Neuvostoliiton perustajan Vladimir Iljits Leninin (1870–1924) syntymän satavuotisjuhlaa. Perusparannus toteutettiin vuonna 2015, tavoitteena puiston alkuperäisen hengen säilyttäminen ja palauttaminen. Sturenkadun sisääntuloportin luona on infotaulu. Linnanmäen takana on 1800-luvulta peräisin oleva laaja Alppipuisto.

16 Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja: Helsingin Kaupunginmuseon ylläpitämä Työväenasuntomuseo esittelee työläisperheiden arkea1900-luvun eri vaiheista. Kortteli käsittää neljä taloa. Albert Nybergin suunnittelemat puutalot valmistuivat vuonna 1910 ja niihin muutti lähinnä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Puutalot peruskorjattiin 1980-luvulla vastamaan nykyajan asumisvaatimuksia. Samalla kahteen rakennukseen perustettiin Kaupunginmuseon ylläpitämä Työväenasuntomuseo. Pihapiirin muut rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä. Museokokonaisuus käsittää yhdeksän hellahuonetta, jotka on sisustettu eri aikakausien kodeiksi. Museo ja museokauppa ovat avoinna kesäkaudella.

17 Tauno Palon lapsuudenkoti, Porvoonkatu 17: Vuonna 1913 valmistuneen talon ensimmäisiä asukkaita oli Hämeenlinnasta muuttanut Brännäsin viisihenkinen perhe. Perheen nuorimmainen oli Tauno Waldemar, josta tuli myöhemmin yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä: Tauno Palo (1908–82). Tauno Palo sai nimeään kantavan puiston Helsinginkadun varrelle 1990-luvun alussa. Brännäsin perheen ensimmäinen Helsingin-koti sijaitsi puiston vieressä, osoitteessa Helsinginkatu 32.

30 Sylttytehdas,Kirstinkatu 8: Syyskuun 18. päivänä vuonna 1931 löysi ohikulkija Malmin Tattarisuon lähteestä irti leikatun ihmisruumiin kappaleen. Kun lähdettä tutkittiin lisää, ruumiiden kappaleita löytyi kymmenittäin. Se oli aikansa sensaatiouutinen ja syyllistä koskevat huhut lähtivät liikkeelle. Tutkinta johti Harjun ruumishuoneelle, jonka vahtimestari Johan Saarenheimo pidätettiin. Pidätyksen innoittamana aikansa kohulehti Ajan Sana julkaisi (8.10.1931) uutisen, jonka otsikko kuului: "Tattarisuon arvoitus ratkeamassa – Jäljet johtavat sylttytehtaalle". Uutisen mukaan Saarenheimon oli nähty vierailevan "toistuvasti" osoitteessa Kirstinkatu 8 sijainneessa puodissa, joka valmisti itse valmistamiaan lihatuotteita. Lehti vihjaili jutussa, että Saarenheimo myi ruumiinosia valmistamolle. Viranomaiset tekivät puodissa tutkinnan ja lopputulos oli, että "valmistamon tuotteet ovat valmistettu ensiluokkaisista raaka-aineista". Ajan Sanan uutinen osoittautui valheuutiseksi, mutta suomen kieleen jäi sanonta "jäljet johtavat sylttytehtaalle" – pysyvästi. Osoitteessa tuolloin ollut puutalo, jossa puoti sijaitsi, on jo purettu.

34 Helsinginkatu: Monelle saattaa olla pieni yllätys, että noin kahden kilometrin mittainen itä–länsi-suuntainen Helsinginkatu on Alppiharjun kaupunginosaa, aina rautatien alikulkuun saakka. Kallion kaupunginosan virallinen raja noudattelee tiukasti Hesarin eteläpuolen talojen kivijalkaa. Helsinginkatu (Helsingegatan eli Helsingin pitäjän katu) on noin 30 metriä leveä puistokatu ja se on nimetty vuonna 1901 Helsingin pitäjän, eli nykyisen Vantaan kaupungin mukaan. Helsingin pitäjä sai nimensä alueen läpi virranneesta Helsinginjoesta. Myöhemmin jokea alettiin kutsua Vantaanjoeksi.  (35) Korttelikino Riviera Kallio, Harjukatu 2: Maaliskuussa 1955 entisen metalliverstaan tiloissa aloitti Bio Kruunu. Teatterin nimi muutettiin Rivieraksi vuonna 1977, mutta se lopetti toimintansa 1982. Kun nykyinen Riviera avautui syksyllä 2016, se oli ensimmäinen suomalainen elokuvateatteri, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen elämyksen yhdistämällä elokuvan, ruoka- ja juomatarjoilun. (36 )Ebeneser-talo, Helsinginkatu 5; Ebeneser edustaa suomalaisen varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajakoulutuksen historiaa. Hanna Rothman perusti vuonna 1888 Pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan ja lastentarhanopettajien koulun, joka laajeni vuonna 1908 valmistuneen Ebeneser-talon myötä. Uudessa talossa toimivat lastenseimi, lastentarha, koululaisten päiväkoti ja Lastentarhaseminaari Ebeneser. Lastentarhatoiminta päättyi talossa vuonna 1986 ja Lastentarhanopettajien koulutus siirtyi muihin tiloihin vuonna 1993. Toimintaa jatkaa edelleen Ebeneser-säätiö joka ylläpitää Lastentarhamuseota ja -arkistoa. Talossa toimii myös Keski-Helsingin Musiikkiopisto ja päiväkoti Ebeneser. Ebeneser-talon on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Talon julkisivut ovat suojeltu.

37 Vaasankatu sai nimensä Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1901. Kadun vanhin talo on Lars Sonckin piirtämä numero 4 vuodelta 1928, samalta vuodelta on myös numero 6. Kadun nuorin talo on puolestaan vuonna 1995 valmistunut Vaasankatu 2. Vaasankadun ilmettä ja mainetta ryhdyttiin parantamaan 2000-luvun alussa. Se sai muun muassa pihlajaistutukset. Kesällä 2013 Vaasankatu oli kokeiluluonteisesti kävelykatu. Viime vuosien kaupunkikulttuurin muutos on tehnyt Vaasankadusta suositun ruoka- ja ravintolakadun. Vanhasta maineesta "punaisten lyhtyjen katuna" tuovat häivähdyksen Vaasikselle vielä muutamat thaihieronta- ja seksiliikkeet.

Alppilan tanssilavan tarina

Nykyinen Leninpuisto ja Alppipuisto olivat aina 1960-luvun alkuun saakka samaa puistoa. Niiden väliin jäi kenttämäinen alue. Paikalle, nykyisen Tivolikujan päähän, rakennettiin 1930-luvulla Alppilan tanssilava, jota myös nimillä "Luppula", "Lumpero" ja "Lihalaakso" kutsuttiin. Kaupunki yritti lopettaa lavan toiminnan 1950-luvulla. Tanssien toiminnasta vastannut SKP:n eli Suomen Kommunistisen Puolueen Helsingin piiri lähetti kaupungille kirjelmän, jossa pyydettiin säilyttämään lava. Tarinan mukaan kirjelmä päättyi toteamukseen: "Alppilava toimii kaupungin nuorien lähes ainoana kokoontumispaikkana." Kiireessä kirjoitettuun tekstiin pujahti kuitenkin lyöntivirhe, ja lauseen neljäs sana alkoi h-kirjaimella. – Lautakunta hyväksyi perustelut sataprosenttisesti. Suositun lavan kohtaloksi koitui lopulta Linnanmäen laajentaminen 1960-luvulla, kun tilaa raivattiin huvipuiston pysäköintipaikalle. Nyt Linnanmäen pysäköinti on siirtymässä luolaan Linnanmäen alle ja Tivolitielle suunnitellaan täydennysrakentamista. Laajempi reitti Alppiharjuun https://alppila.net/kotikaupunkipolku/